William Malmesburysta
William of Malmesbury syntyi Wiltshiressä noin vuonna 1095. Hänen isänsä oli a Norman ja hänen äitinsä tuli Englannista. Williamista tuli benediktiinimunkki Malmesbury Abbeyssa, ja työskennellessään sen kirjastossa hän kiinnostui historiasta.
Malmesburyn kirjoja ovat mm Englannin kuninkaiden teot (449-1127) ja Lähihistoria (1128-1142). Työssään hän kehui Harold mutta oikeutti normanien hyökkäyksen, koska hän kutsui englantilaisten 'lihan syntejä'.
Malmesbury oli tunnollinen historioitsija. Hän etsi uusia alkulähteitä, mukaan lukien muissa maissa tuotettuja lähteitä, ja pystyi lukemaan asiakirjoja useilla eri kielillä. Malmesbury käytti myös topografiaa ja rakennuksia todisteina ja oli erittäin kiinnostunut ihmisen luonteesta ja motivaatiosta.
Williamin halukkuus tarkastella kriittisesti ensisijaisia lähteitä ja kiinnostus syihin ja seurauksiin auttoi häntä tulemaan yhdeksi keskiajan tärkeimmistä historioitsijoista. William of Malmesbury kuoli vuonna 1143.
(S1) William of Malmesbury , Englannin kuninkaiden kronikka (c1128)
William Rufusilla oli punaiset kasvot, keltaiset hiukset, eriväriset silmät... hämmästyttävä voima, vaikka ei kovin pitkä ja vatsa melko ulkoneva... hän änkytti, varsinkin vihaisena.
Päivää ennen kuolemaa kuningas näki unta pääsevänsä taivaaseen. Hän yhtäkkiä heräsi. Hän käski tuoda valon ja kielsi palvelijoitaan jättämästä häntä.
Seuraavana päivänä hän meni metsään... Hänellä oli muutama henkilö... Walter Tirel jäi hänen luokseen, kun taas muut olivat takaa-ajoissa.
Aurinko oli nyt laskemassa, kun kuningas veti jousia ja päästi lentämään nuolen, haavoi hieman hänen edellään kulkenutta polttaria... Polttari juoksi edelleen... Kuningas seurasi sitä pitkään silmillään, nostaen kättään pitääkseen poissa auringonsäteiden voimasta. Tässä hetkessä Walter päätti tappaa toisen polttaren. Oi armollinen Jumala! nuoli lävisti kuninkaan rinnan.
Haavan saatuaan kuningas ei lausunut sanaakaan; mutta murtaa nuolen varren sieltä, missä se työntyi ulos hänen ruumiistaan... Tämä nopeutti hänen kuolemaansa. Walter juoksi heti ylös, mutta kun hän huomasi hänet järjettömäksi, hän hyppäsi hevosensa selkään ja pakeni äärimmäisen nopeasti. Ei todellakaan ollut ketään, joka olisi ajanut häntä takaa: jotkut auttoivat häntä pakenemaan; muut säälivät häntä.
Kuninkaan ruumis asetettiin kärryihin ja kuljetettiin Winchesterin katedraaliin... verta tippui ruumiista koko matkan. Täällä hänet haudattiin torniin. Seuraavana vuonna torni kaatui.
William Rufus kuoli vuonna 1100... neljänkymmenen vuoden iässä. Hän oli mies, jota papit säälivät... hänellä oli sielu, jota he eivät voineet pelastaa... Hänet rakastivat hänen sotilaat, mutta ihmiset vihasivat häntä, koska hän sai heidät ryöstetyksi.
Tekijä: John Simkin ( [email protected] ) © Syyskuu 1997 (päivitetty tammikuu 2020).
▲ Pääartikkeli ▲Ensisijaiset lähteet
(1) William of Malmesbury, Englannin kuninkaiden teot (n. 1140)
Sistercian ritarikunnan jäsenenä olemisen uskotaan nyt olevan varmin tie taivaaseen... Varmasti monet heidän säädöksensä näyttävät ankarilta... heillä ei ole mitään turkista tai pellavaa tehtyä... Heillä on kaksi tunikkaa huput, mutta ei ylimääräisiä vaatteita... he eivät syö enempää kuin kerran päivässä, paitsi sunnuntaisin. He eivät koskaan poistu luostarista muutoin kuin työn vuoksi, eivätkä koskaan puhu, ei siellä tai muualla, paitsi vain apottille tai esille... Huolehtiessaan muukalaisista ja sairaista he aiheuttavat sietämättömiä kidutuksia omin päin. ruumiille heidän sielunsa terveyden vuoksi.