Nürnbergin lait

Kerran vallassa Adolf Hitler alkoivat avoimesti ilmaista antisemitistisiä ajatuksia. Perustuu hänen lukemiinsa siitä, kuinka mustat kiellettiin kansalaisoikeudet Amerikan eteläisissä osavaltioissa Hitler yritti tehdä Saksan juutalaisten elämästä niin epämiellyttävää, että he muuttaisivat pois. Kampanja alkoi 1. huhtikuuta 1933, jolloin tapahtui yhden päivän boikotti juutalaisten omistamia kauppoja. Jäsenet Storm Division (SA) piketoi kauppoja varmistaakseen boikotin onnistumisen.

Saksassa vihamielisyys juutalaisia ​​kohtaan kasvoi. Tämä näkyi monien kauppojen ja ravintoloiden päätöksessä olla palvelematta juutalaista väestöä. Kaikkialla Saksassa alkoi ilmestyä kylttejä, joissa sanottiin 'juutalaisia ​​ei päästetä sisään' ja 'juutalaiset tulevat tähän paikkaan omalla vastuullaan'. Joissakin osissa maata juutalaisilta kiellettiin pääsy julkisiin puistoihin, uima-altaisiin ja joukkoliikenteeseen.

Saksalaisia ​​kehotettiin myös olemaan käyttämättä juutalaisia ​​lääkäreitä ja lakimiehiä. Juutalaiset virkamiehet, opettajat ja joukkotiedotusvälineiden työntekijät erotettiin. SA:n jäsenet painostivat ihmisiä olemaan ostamatta juutalaisten yritysten valmistamia tuotteita. Esimerkiksi Ullstein Press, Saksan suurin sanoma-, kirja- ja aikakauslehtien kustantaja, joutui myymään yrityksen NSDAP vuonna 1934 sen jälkeen, kun SA:n toimet olivat tehneet niille mahdottomaksi tehdä voittoa.

Monet juutalaiset, jotka eivät enää pystyneet ansaitsemaan toimeentuloa, lähtivät maasta. Maahanmuuttajien määrä kasvoi Nürnbergin kansalaisuutta ja rotua koskevien lakien hyväksymisen jälkeen vuonna 1935. Tämän uuden lain mukaan juutalaiset eivät voineet enää olla Saksan kansalaisia. Myös juutalaisten avioliitto arjalaisten kanssa tehtiin laittomaksi.

Tekijä: John Simkin ( [email protected] ) © Syyskuu 1997 (päivitetty syyskuussa 2022).

▲ Pääartikkeli ▲

Ensisijaiset lähteet

(1) Laki saksalaisen veren ja saksalaisen kunnian suojelemisesta (15. syyskuuta 1935)

Valtiopäivien näkemys siitä, että saksalaisen veren puhtaus on edellytys saksalaisten olemassaololle ja joustamattomasta tahdosta varmistaa Saksan kansan olemassaolo kaikkina aikoina, on täten hyväksynyt yksimielisesti seuraavan lain, joka on täten julkaistiin:

(1) Avioliitot juutalaisten ja saksalaisten tai sukulaisveristen alamaisten välillä ovat kiellettyjä. Siitä huolimatta solmitut avioliitot ovat pätemättömiä, vaikka ne olisi solmittu ulkomailla tämän lain kiertämiseksi.

(2) Ainoastaan ​​valtionsyyttäjä voi nostaa mitätöintikanteen.

Avioliiton ulkopuolinen yhdyntä juutalaisten ja saksalaisten tai sukulaisveristen alamaisten välillä on kielletty.

Juutalaiset eivät saa työllistää kotitalouksissaan alle 45-vuotiaita saksalaisia ​​tai sukulaisverisiä naispuolisia alalaisia.

(1) Juutalaisilta on kielletty valtakunnan ja kansallisen lipun lentäminen ja valtakunnan värien esittäminen.

(2) Toisaalta he saavat näyttää juutalaisia ​​värejä. Tämän oikeuden käyttäminen nauttii valtion suojelusta.

(2) Saksan juutalaisten kansallisen edustuston antama lausunto vastauksena Nürnbergin lakien hyväksymiseen (24. syyskuuta 1935)

Nürnbergin Reichstagin päättämät lait ovat olleet Saksan juutalaisille pahimpia iskuja. Mutta heidän on luotava perusta, jolle siedettävä suhde tulee mahdolliseksi saksalaisten ja juutalaisten välillä. Juutalaisten kansallinen edustusto Saksassa on valmis osallistumaan tähän tarkoitukseen kaikin voimin. Edellytyksenä sellaiselle siedettävälle suhteelle on toivo, että Saksan juutalaiset ja juutalaisyhteisöt pystyvät säilyttämään moraalisen ja taloudellisen olemassaolon lopettamalla kunnianloukkauksen ja boikotin.

Saksan juutalaisten kansallisen edustuston kiireellisimmät tehtävät, joita se aikoo ajaa tarmokkaasti ja täysin sitoutuneena noudattaen aiemmin valitsemiaan keinoja, ovat:

1. Oman juutalaisen koulutusjärjestelmämme tulee valmistaa nuoria rehellisiksi juutalaisiksi, jotka ovat varmoja uskostaan ​​ja jotka saavat voimaa kohdata elämän heille asettama raskaita vaatimuksia tietoisesta solidaarisuudesta juutalaisyhteisön kanssa, työstä juutalaisten nykyisyys ja usko juutalaisten tulevaisuuteen. Tiedon välittämisen lisäksi juutalaisten koulujen tulee palvella myös järjestelmällistä valmistautumista tuleviin ammatteihin. Maahanmuuttoon valmistautuessa erityisesti Palestiinaan painotetaan ohjaamista ruumiilliseen työhön ja heprean kielen opiskeluun. Tyttöjen koulutus ja ammatillinen koulutus on suunnattava valmentamaan heitä hoitamaan velvollisuutensa perheen ylläpitäjänä ja seuraavan sukupolven äitinä. Itsenäisen kulttuurirakenteen tulee tarjota työllistymismahdollisuuksia juutalaisille, jotka ovat taiteellisesti ja kulttuurisesti luovia ja palvelevat juutalaisten erillistä kulttuurielämää Saksassa.

2. Kasvavaa maastamuuton tarvetta palvelee laajamittainen suunnittelu, joka koskee ensinnäkin Palestiinaa, mutta myös kaikkia muita käytettävissä olevia maita, erityisesti nuoriin. Tähän sisältyy lisämuuttomahdollisuuksien tutkiminen, siirtolaisille soveltuvien ammattien koulutus, erityisesti maatalous ja tekniset taidot; keinojen ja keinojen luominen taloudellisesti itsenäisten henkilöiden omaisuuden mobilisoimiseksi ja likvidoimiseksi; olemassa olevien omaisuuden siirtokeinojen laajentaminen ja uusien tällaisten keinojen luominen.

3. Hädänalaisten, sairaiden tai ikääntyneiden tuki ja hoito on taattava laajentamalla edelleen systemaattisesti yhteisöjen tarjoamia juutalaisten hyvinvointipalveluja valtion sosiaalipalveluiden ohella.

4. Köyhtynyt yhteisö ei voi suorittaa näitä monipuolisia ja vaikeita tehtäviä. Juutalaisten kansallinen edustusto Saksassa yrittää kaikin keinoin turvata juutalaisten taloudellista asemaa pyrkimällä suojelemaan olemassa olevia toimeentulokeinoja. Taloudellisesti heikkoja autetaan taloudellisten apuvälineiden jatkokehittämisellä työvoimatoimistoina, talousneuvona ja henkilö- tai asuntolainana.