Hindenburgin linja
29. elokuuta 1916 Paul von Hindenburg hänestä tuli Saksan armeijan esikuntapäällikkö. Hindenburg ja hänen kenraalipäällikkönsä, Eric von Ludendorff , päätti rakentaa Saksan puolustuslinnoitusjärjestelmän pohjoisen ja keskiosan taakse Länsirintama . Rakennettu pohjoisrannikon ja Verdun , jokaisella sektorilla oli oma järjestelmänsä toisiaan tukevista vahvuuksista, joita tuettiin piikkilangalla, kaivannoilla ja tulivoimalla.
Epäonnistumisen jälkeen Keväthyökkäys Saksan armeija vetäytyi Hindenburgin linjalle. Vasta 5. lokakuuta 1918 Liittoutuneet pystyivät saamaan nämä puolustukset täydellisesti hallintaansa. Kun tämä tapahtui, kolmas ylin komento tajusi, että Saksa oli lyöty ja luovutti vallan Max Badenista ja Reichstag.
Tekijä: John Simkin ( [email protected] ) © Syyskuu 1997 (päivitetty tammikuu 2020).
▲ Pääartikkeli ▲
Ensisijaiset lähteet
(1) Philip Gibbs oli toimittaja, joka raportoi sodasta Länsirintama .
Luulimme näiden tankkien voittavan sodan, ja varmasti ne auttoivat voittamaan sen, mutta niitä oli liian vähän, ja salaisuus paljastettiin ennen kuin niitä tuotettiin suuria määriä. He eivät myöskään olleet niin haavoittumattomia kuin olimme uskoneet. Suora isku kenttäaseesta tyrmäsi heidät, ja taistelussamme Cambraista marraskuussa 1917 näin monien heistä tuhoutuneen ja palaneen.
Mutta saksalaisten vetäytymisen jälkeen Sommen taistelukentiltä panssarit rikkoivat Hindenburgin linjan, jonka vihollinen oli uskonut voittamattomaksi. He olivat kaivaneet leveän panssarintorjuntaojan, joka oli liian leveä minkään panssarivaunun ylittämiseen. Mutta panssarivaunujen komentaja kenraali Hugh Elles oli ajatellut sen. Hän käski kerätä valtavia määriä oksia ja pieniä puiden oksia. Ne sidottiin nippuihin kuten italialaiset sinä tulet vastaanottamaan . Hän soitti heille kiehtoo . Jokainen tankki eteni Hindenburgin linjalle yksi noista nipuista nokkassaan. Käyttäen hihnapyörää kippari saattoi pudottaa sen ojaan, sitten eteenpäin suuntaamalla hän sai säiliön etuosan kiinni nippuun ja siten kurkottaa poikki.