Helmuth von Moltke
Helmuth von Moltke syntyi vuonna 1848. Hänen setänsä Moltke vanhempi oli kuuluisa preussin kenraali, joka oli kuuluisa merkittävistä sotilaallisista voitoista vuosina 1866 ja 1870.
Vuonna 1906 Moltke korvattiin Alfred von Schlieffen Saksan armeijan esikuntapäälliköksi. Vaikka hän säilytti edeltäjänsä sotasuunnitelman, hän mukautti sen Ranskan armeijan rakentamiseen etelään. Taudin puhkeamisen jälkeen Ensimmäinen maailmansota Moltke onnistui vakuuttamaan epäilevän keisarin Vilhelm II seurata Schlieffenin suunnitelma .
Moltke osoittautui päättämättömäksi Ranskan hyökkäyksen aikana. Selkeiden käskyjen antamatta jättäminen aikana Marnen taistelu johti siihen, että kenttäkomentajat määräsivät vetäytyä. Vilhelm II ei ollut vaikuttunut Moltken suorituksesta, ja hänet eläkkeelle ja hänen tilalleen Saksan armeijan esikuntapäälliköksi Erich von Falkenhayn .
Helmuth von Moltke kuoli vuonna 1916.
Tekijä: John Simkin ( [email protected] ) © Syyskuu 1997 (päivitetty tammikuu 2020).
▲ Pääartikkeli ▲Ensisijaiset lähteet
(1) Helmuth von Moltke, muistio lähetetty Theobald von Bethmann-Hollweg (heinäkuu 1914)
Ellei Saksa aio rikkoa sanaansa ja antaa liittolaisensa periksi Venäjän ylivoimalle, hänen on myös mobilisoitava. Tämä johtaa jäljellä olevien Venäjän sotilaspiirien mobilisointiin. Venäjä voi sitten sanoa: 'Saksa hyökkää minua vastaan', ja se varmistaa sen Ranskan tuesta, jonka sopimus velvoittaa lähtemään sotaan, jos hänen liittolaisensa Venäjää hyökätään. Ranskalais-venäläinen sopimus, jota niin usein ylistetään puhtaasti puolustusliitoksi, joka on luotu vain Saksan hyökkäyssuunnitelmien täyttämiseksi, tulee siten voimaan ja Euroopan sivistyneet valtiot alkavat repiä toisiaan palasiksi.
Saksa ei halua käynnistää tätä kauheaa sotaa. Mutta Saksan hallitus tietää, että se vahingoittaisi kohtalokkaasti syvälle juurtunutta liittoutuneen uskollisuuden tunnetta, joka on yksi saksalaisen hengen hienoimmista piirteistä, ja asettaisi itsensä ristiriitaan kaikkien kansansa tunteiden kanssa, jos se ei olisi halukas auttamaan liittolaisensa hetkellä, jonka on päätettävä tuon liittolaisen kohtalo, Saksan on siksi, jos Itävallan ja Venäjän välinen yhteenotto on väistämätön, mobilisoituva ja valmistauduttava käymään sotaa kahdella rintamalla.